Väistö

Kapeiksi kayneet on 
 kasvot jotka ma tunsin 
 Kuihtuneet kuin ilma 
 vielakaan tieda syyta 

 Useat paivat on olleet 
 hiukan helpompia kuin eiliset 
 Tiettyyn rajaan asti pidin siita 
 kun en huomannut mista se kertoo 

 Paivaakaan ei muuta kuin 
 vapaaehtoista sokeutta 

 Taistelun jalkia on 
 vaikeaa piilottaa 
 Mut toisaalta niistahan voi 
 olla niin ylpee 

 Paljonko oikeastaan 
 haluaa muistaa 
 Vain virheesta oppiakseen 
 jota ei tunnusta 

 Vastaukset vaariin kysymyksiin 
 tilanteen tahden vain sumua nahden 

 Eilisesta on ikuisuus mut 
 huomiseen on tuplasti 
 Tamankin hetken viisaus 
 muuttuu painolastiksi 
 Hauraampi kuin heijastus 
 valintojen oikeutus 

 Murtunut mielesi on 
 enka naa mitenkaan 
 sita karttana paamaaraan 
  
 Mina en vain usko 

 etta sun on hyva nain 
 muttei saa monikaan 
 sita koskaan tietaa 
 sille ei oo paikkaa 

 Kauneus tekee kyyniseksi mutta 
 vastakohdasta ei edes puhua auta 

 Eilisesta on ikuisuus mut 
 huomiseen on tuplasti 
 Tamankin hetken viisaus 
 muutuu painolastiksi 
 Hauraampi kuin heijastus 
 valintojen oikeutus 

 Uskoin 
 kuolemaan joka ei 
 jostain syysta tullutkaan 
 odotin 
 valmiiksi vaikken laittautunutkaan 
 pelkasin 
 vaikka se on niista kaikista 
 turhinta 
 jotka on syvalle viety 

 Katteni tyon tunnistan 
 ja elan siita uusintaa 
 Uskomatta lausettakaan 
 kirjoitettu tarinaa 
 Tarkoitus kai lunastaa 
 kuvalle jatkoaikaa 

 Eilisesta on ikuisuus 
 mut huomiseen on tuplasti 
 Tamankin hetken viisaus 
 muutuu painolastiksi 
 Hauraampi kuin heijastus 
 valintojen oikeutus